Viimeksi kirjoittamieni kipujen lähdesyynä oli nuljuluusta irronnut palanen, johon paras hoito on lepo ja fysioterapia. Sen takia kävimme eilen Ruskan kanssa Viikin yliopistollisen eläinsairaalan fysioterapeutti Kirstillä.
Ruska on pikku hiljaa alkanut toipumaan omaksi itsekseen, eikä se tunnu enää arastelevan normaalikäytössä jalkaansa, ja energiaa piisaa taas! Yllätyskö tuo, ensin minä jouduin äkkiarvaamatta sappileikkaukseen ja juuri kun aloin olemaan toipunut ja taas kunnolla treenikunnossa sattui tämä episodi. Tässä on siis taas jouduttu pitämään useampi viikko taukoa.

Ruska tosiaan oli oma iloinen ja kaikkia rakastava itsensä fysioterapeutin luona. Se antoi kopeloida itseänsä oikein mallikkaasti. Polven sisäsyrjältä Ruska kuitenkin painettaessa edelleen hieman aristeli polveansa, jonka takia ohjeiksi saatiin jatkaa lepoa edelleen ainakin seuraavaan kertaan asti, joka on muutaman viikon päästä. Lepo tarkoittaa siis ettei Ruska saa päästä ampaisemaan kuin tykin suusta, lenkit tulee olla kohtuullisia. Lupa saatiin kuitenkin treenata esimerkiksi seuraamista sekä liikevaihtoja (istu-maahan-seiso). Eli täysin toimettomana ei tarvitse enää olla!
Fyssari huomasi myös, että Ruskan selkä oli hieman kireä. Kuulemma on tuo selän kireys ollut tänä talvena vähän teemana koirilla, kun on ollut niin liukkaita kelejä. Selän kireyteen saatiin jumppaohjeita, esim. niin että Ruska nousee pienen lasten korokkeen päälle etutassuillaan, ja siirretään siinä asennossa hieman painoa takapäälle. Tekee kuulemma hyvää myös polvelle. Näillä ohjeilla mennään nyt seuraavat pari viikkoa ja toivotaan että sen jälkeen päästäisiin pikku hiljaa palaamaan normaaliin arkeen Ruskan kanssa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.