Tavoitteita ja suunnitelmia vuodelle 2012? Pikakelaus kuluneesta vuodesta

Taisin ehkä olla sen verran fiksu viime vuoden lopussa, etten tehnyt mitään turhia tavoitte ja suunnitelma listoja vuodelle 2012. Tai jos satuin tekemäänkin, niin se on sitten kadonnut vanhojen sivujen kanssa jo johonkin bittiavaruuden syövereihin. Eli voimme olettaa että olisin kerrankin ollut niin fiksu ja jättänyt tälläiset listat viisaammille.

Kokonaisuutena vuosi 2012 on noh.. miten sen ehkä sanoisi, ollut enempi ja vähempi täynnä vastoinkäymisiä. Hyvääkin on toki mahtunut mukaan, mutta uskon, että jos huono- ja hyvä onni laitettaisiin vaakaan niin huono-onni taitaisi viedä meidän poppoolla voiton? Siinä mielessä pitää toki osata olla onnellinen, koska jokainen (omistajaa lukuunottamatta) on pysynyt terveenä ja hyvinvoivana.

Alkuvuosi
Kun vuosi vaihtui 2012 niin meillä oli aikamoinen rulijanssi menossa, koska meillä oli tulossa muutto uuteen osoitteeseen heti helmikuun alussa. Helmikuu toi muitakin muutoksia elämäämme, kun porukkamme kasvoi pienen pienellä lancashirenkarjakoiratytöllä.


Kiva 9 viikkoa

Itselläni oli myös kova into koiraharrastuksen suhteen, sain aikaiseksi myös pyörähdettyä Kasvattajan peruskurssilla, josta mukaan tarttuin paljon tietoa koirista ja kasvattamisesta. Jos ei aikaisemmin niin viimeistään tuolloin puraisi sitten kasvattajakärpänen ja into oli kova päästä joskus kasvattamaan. Kennelnimikin oli suunnitelmissa, mutta heti on hakemusta lähettänyt, kun siinä oli niin paljon selvittämistä että mitä lappuja ja kenelle piti lähettää. Ajattelin olla laiska ja odottaa että uudistus tulisi heinäkuussa voimaan ja voisin vaan lähettää anomuksen suoraan Kennelliittoon.
Kivan kanssa yritettiin kovasti kotona opiskella kaikkea uutta ja kerrata vanhaa, ulkona ei hirmuisen pitkiä aikoja oltu, kun pakkasta oli sen verran paljon, että pieni heelervauva olisi vain jäätynyt pystyyn.

Kevät & kesä
Hyvä treenausinto ryhtyi ottamaan takapakkia, kun itselläni tuli töissä paljon muutoksia, joka johti siihen, että tein pitkiäkin päiviä ja monesti vähintään 7 päivää putkeen jonka jälkeen olin aika kuollut eikä intoa löytynyt oikein mihinkään. Mielessä häämötti kuitenkin ne tulevat kesälomat, jolloin aikaa olisi touhuilla koirien kanssa. Kesällä sitten päätimme Joonaksen kanssa viimein, ettei asuntomme Vuosaaressa vastannut sitä mitä tahdoimme (vähän tilaa ja kallis vuokra) ja pienen etsimisen jälkeen kävimmekin sitten kirjoittamassa asunnon ostopaperit, joka tiesi taas uutta muuttorumbaa, kun elo-syyskuun vaihteessa osoite ja tavarat saisivat uuden paikan.
Huhtikuussa Kiva kävi ensimmäisen kerran mätsärissä, josta kotiin tuomisena oli sinisten toinen, kun ensin oltiin valloitettu tuomari yksilö”arvostelussa”. Toukokuussa käytiin myös ensimmäisessä (ja viimeisessä ainakin Kivan osalta) pentunäyttelyssä, jossa menestys ei päätä huimannut, mutta oli mukava nähdä Kivan veljiä, Reinoa ja Kallea 🙂 .


Kivan veljet Reino (Coppercoat’s Superman Heel) ja Kalle (Coppercoat’s Showman Heel)

Kesällä Kiva pääsi tutustumaan myös ystäväni labradorinnoutajapentuun, tosin Kivan mielestä Lionel ei ollut tutustumisen arvoinen vaan olisi varmaan mielummin jättänyt koko reissun välistä. Vaikkei Kiva tykännytkään Lionelista, niin sen mielestä oli ihan supermahtavaa, kun kasvattajien Nipa-heelerpoika (Simonsville Nathaniel) tuli meille hetkeksi tutustumaan kaupunkielämään. Huh minkälaista menoa (ja välillä vähän tuhoakin) nuo kaksi saivat keskenään aikaa.

Syksy
Kauan odotettu muutto ja kahden viikon pituinen yhteinen kesäloma läheni mukavaa vauhtia. Töissä tilanne ei ollut kyllä yhtään helpottanut, päin vastoin kun oli kesälomia ja vajaa miehitystä. Jotain pientä oltiin silti saatu aikaiseksi, mutta suuremmat odotukset oli asetettu kesälomalle, kun sekä minä että Joonas oltaisiin kotona niin voisi liikkua ja tehdä kaikkea jännää koirien kanssa. Tai niin me luultiin.
Muutama viikko ennen meidän muuttoamme jouduin itse sairaslomalle muutamaksi viikoksi, kun jouduin äkillisesti umpilisäkeen poistoon. Tästä johtuen jäi myös kaikki koirahommailu, kun jouduin aikapitkälti vain makoilemaan sängyllä tai sohvalla koko sairaslomani, eikä tilanne vielä lomani aikanakaan ollut mikään paras. Eikä se, että olin itse vähän toipilas niin Kiva aloitti tuolloin myös ensimmäisen juoksunsa, sopivasti juuri erkkarin aikoihin. Juoksuaika ei ollut kiva kenenkään mielestä, kun Kiva oli vähän hämillään tästä uudesta olotilastaan.

Loppusyksy ja loppu vuosi
Kun muutto saatiin ohi, ja Kivankin juoksut jäivät menneisyyteen niin intoa oli kyllä tehdä paljon kaikkea. Kiertää Kivan kanssa uusissa paikoissa ja treenata. Treenattiinhan me jonkin verran. Mutta jos syksyyn ei epäonnea olisi mahtunut niin sitä tuli lisää. Tai no ainakin melkein. Itselleni tosiaan selvisi että perheemme tulisi kasvamaan ensi keväänä yhdellä ihmisellä lisää, ja tästä johtuen (tai no enemmänkin raskaudesta johtuen) ryhdyin kärsimään aivan hillittömistä pahoinvoinneista, jotka taas haittasivat aivan kaikkea.
Elettiinkin jo joulukuuta, kun uskalsin henkäistä vihdoin ja viimein, että pahoinvointini olivat (tässä välissä voidaankin koputtaa puuta) jääneet taakse. Näistä innostuneina ollaankin treenailtu vähäsen kaikenlaista. Uutena juttuna Kivan kanssa opetellaan eteisen matalan tason päälle hyppäämistä. Innoissaan Kiva hyppii ja pomppii sille, mutta käskystä sitten onkin toinen juttu. Tämäkin vain sen takia, että kun maha kasvaa, niin ryhtyy pienelle heelerille pannan ja hihnan laitto olemaan kovinkin hankalaa 😀
Niin ja marraskuussa sain Kennelliitolta postia, kun kennelnimivaihtoehtoni oli hyväksytty 🙂 .

Kovasti taisinkin puhua vain Kivasta, mutta kyllä Somakin on menossa ollut koko ajan mukana, sen kanssa ei vain kauheasti ole mitään uutta tapahtunut vaan sen kanssa ollaan edelleen elelty rauhassa (ja odotellaan veteraani-ikää niin lähdetään kokeilemaan onnea näyttelyihin 😀 ).

Entäpä tuleva vuosi 2013?
Niin. Huomennahan me eletään jo vuotta 2013. Ensimmäinen tavoite on selvitä hengissä uudesta vuodesta. Meillä sitä vietetään kylläkin rauhallisesti kotona, kun Somalle uusi vuosi on aina kauhun hetkiä. Tähän mennessä Kiva ei ole reagoinut sisällä eikä ulkona paukkuihin, joten toiveet on kovat josko niistä selvittäisiin muutenkin sitten vähemmällä.
Ja jos sitä vähän listaa ensi vuoden tavoitteista laittaisi (ehkä me saataisiin oikeasti jotain aikaiseksi!)
SOMA
• jatkaa terveenä eloa, myös silmät voitaisiin käydä tarkastamassa
• treeniä, tokotreeniä, kun intoa löytyy (josko viilattaisiin ne viimeiset alokasluokan liikkeet loppuun ja mentäisiin kokeeseen)
• suunnitelmissa olisi käydä ainakin kerran ehkä kaksikin jos aikaa riittää niin näyttelyissä vain mielen virkeydeksi pitämässä vähän hauskaa
KIVA
• silmät käydään tarkastamassa
• treeniä treeniä ja vähän lisää treeniä (kyllä me vielä joskus kokeeseen päästään!)
• jos kaikki olisi syksyllä hyvällä mallilla niin voitaisiin katsoa josko päästäisiin johonkin tokon ohjattuun ryhmään treenaamaan
• yksi tai kaksi näyttelyä voisi käydä pyörähtämässä hakemassa vähän kokemusta
SONJA
• pitää koiratouhuilu (suomeksi treeni) intoa päällä
• mahdollisesti aloittaa vihdoin ja viimein syksyllä toisen lapinkoiran oton suunnittelu
• pysyä terveenä (hehe.. 😀 )

Ja Pläts voi vain yrittää pysyä terveenä ja mukana menossa niin ollaan tyytyväisiä 🙂
Hyvää ja rauhallista uutta vuotta kaikille! 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.