Vuoden näyttelyt purkkiin erkkarissa

Korona kutisti meidänkin näyttely vuotta rutkasti. Tänä vuonna siis käytiin vain Kotkassa pentunäyttelyissä sekä Messilässä Lappalaiskoirien erikoisnäyttelyssä. Josko ensi vuonna sitten vähän useammassa?

Korona siirsi kevät erkkariamme syksyyn. Meidän kannalta tilanne oli edullinen, koska kevään juhlaerkkari (Lappalaiskoirat ry. täytti tänä vuonna siis 50v.) oli alkujaan Rovaniemellä, ja tällä katraalla ei kannata kauheasti toiselle puolelle Suomea ajella näyttelyyn. Ja koska erkkari siirtyi, aukesi siihen ilmoittautuminen vielä uudestaan. Meiltä oli lauantain ”kevät”erkkariin ilmoitettuna Naava avoimeen luokkaan sekä Myssy pikku pentuihin. Sunnuntaille oli ilmoitettuna Myssy pikku pentuihin, mutta kun aamulla oli pientä flunssaoiretta havaittavissa, jäätiin tunnollisesti kaikkia ohjeistuksia noudattaen kotiin. Meidän erkkari viikonloppu muuttui siis yksi päiväiseksi.

Lauantaina kuitenkin käytiin kehässä pyörähtämässä. Molemmat tytöt saivat mukavat arvostelut. Myssy kilpaili tosiaan narttujen pikku pennuissa neljän muun pikku tytön kanssa. Myssy tuli Katja Korhosen arvostelemana luokkansa kolmanneksi, arvostelu oli mukava, ja palautetta tuli vain korvista jotka tuomarin mukaan ”väpättää” liikkeessä. Ja sitähän ne tekevät. Myssyllä on vielä varsin eläväiset korvat: ne alkavat lurpattamaan sen mielentilan mukaan. Jos se kokee olevansa epävarma tai väsynyt, lurpattavat ne enemmän tai vähemmän. Ja liikkeessä ne tosiaan väpättää. Mutta arvostelu oli kuitenkin varsin mukava, vaikka ilman KP:ta jäätiinkin, mutta antaa uskoa siihen, että ensi vuonna kannattaa ehkä ainakin muutamassa näyttelyssä tytön kanssa käydä. Arvostelu oli siis seuraavanlainen: ”5,5 kk vanha narttupentu, jolla nartulle ominaiset mittasuhteet. Hyvät pään linjat, joskin otsapenger voii olla voimakkaampi. Purenta ok. Hieman pyöreähköt silmät. Aavistuksen alaskiinnittyneet korvat. Riittävä kaulan pituus. Ikäisekseen hyvä eturinta ja rintakehän muoto. Voisi kulmautua voimakkaammin sekä edestä että takaa. Riittävä raajaluusto. Hyvät käpälät. Oikea pentuturkki. Hyvähäntä. Liikkuu vielä kovin pentumaisesti. Tasapaino liikkeisiin löytyy ajan myötä. Rodunomainen luonne.

Päivän yllättäjänä toimi Naava, jonka kanssa lähdettiin hakemaan isojen tyttöjen EH:ta vielä ennen pentuja. Naavassahan ei varsinaisesti isompia puutteita ole kuin sen tapa kantaa häntäänsä. Mutta se on tähän asti pudottanut Naavan laatuarvostelua rutkasti alas päin. Odotukset ei siis olleet mitkään huimat, mutta EH oli se, mitä haettiin. Minulla uhkasi mennä kehät pahasti päällekkäin, kun pikku pentujen kehän alku viivästyi teknisistä ongelmista ja nartuissa taas oli paljon koiria pois. Onneksi sain apua Naavan kasvattajan toisen koiran omistajalta (jolla muuten on myös Naava-koira). Kiitos tästä! Kerkesin kuitenkin esittämään Naavan sen yksilöarvosteluun. Naava esiintyi omaan rauhalliseen tapaansa, kuten odottaa saattoi. Tuomarina toimi Tuula Pratt, ja hän katsoi tällä kertaa Naavan olevan ERInomainen, eli ylitettiin omat odotukset reippaasti! Arvostelukin oli varsin mukava: ”Hyvä korkeuden ja pituuden suhde. Oikea pään sivuprofiili, täyteläisyyttä voisi olla enemmän, juurikin kallossa ja silmien alla. Hyvä kaula ja ryhti. Normaalit raajojen kulmaukset, hyvä luusto. Aavistuksen alaskiinnittynyt häntä joka saisi kiinnittyä paremmin. Hieman ahtautta takana. Riittävä askelmitta. Ponnekkuutta saisi olla enemmän. Kaunis turkki.

Varsin hyvä päivä meille siis. Nyt odottelemaan ensi vuoden näyttelyitä. Katsotaan mitä vielä tänä vuonna keretään koronasta huolimatta. Ja kerkeääkö Naava enää kehiin ennen mahdollisia pentuja.

Myssy Kotkassa pentunäyttelyissä

Myssy pyörähti ensimmäisissä näytelmissään Kotkan pentunäyttelyissä tänä viikonloppuna. Tänä vuonna näyttelyt onkin vähissä, kun kuuluisa korona on tullut ja perunut suurimman osan. Meilläkin olisi vielä ensi viikonloppuna tupla erkkarit, kun kevään erkkari siirrettiin syksyerkkarin yhteyteen.

Lauantaina Myssy oli tuomari Ville Merosen arvostelussa pienten narttu pentujen kolmas neljästä (PPEK3), mukavalla arvostelulla: 5 kk, hyvin kehittynyt narttupentu joka antaa vielä hieman matalaraajaisen vaikutelman. Lupaava pää, korvat saavat asettua. Lupaavan vahva kuono. Niukat etu-, riittävät takakulmaukset. Hyvä sivuaskel, vielä ahtaat etu- ja takaliikkeet. Iän mukainen karva. Hyvä häntä. Avoin luonne.

Tänään sunnuntaina Myssy vetikin pidemmän korren, ollen PPEK1 KP ROP-pentu tuomarin Perttu Ståhlbergin arvostellessa: Nartulle ok mittasuhteet. Riittävä vahvuus. Tummat silmät. Hieman alaskiinnittyneet korvat, kallo saa vahvistua. Sopiva runko. Pysty olkavarsi. Paremmin kulmautunut takaa. Hyvä karva ja häntä. Tasapainoinen liike.
Myssyn kanssa pyörähdettiin myös ryhmäkilpailussa, ja pääsimmekin 10 parhaan joukkoon. Ihan mahtava pentu kyllä, jaksoi koko viikonlopun hienosti! Ensi viikonloppuna Messilässä, lauantaina pääsee myös Naava kehään.

Naavasta puheen olleen, kaikki Naavan terveystulokset on myös tulleet virallisina Kennelliitosta, ja täytyy sanoa, että ne lämmittää mieltä suuresti! Lonkat A/A, kyynärät ja polvet 0/0, selkä LTV0, VA0 & SP0. Naava on nyt tutkittu ja sen pentuetta suunnitellaan kovaa vauhtia ensi keväälle.

A-pennut pentutarkastuksessa

Pentuset pyörähtivät tänään eläinlääkärin tarkastuksessa ja saivat samalla sirut niskaansa. Kaikki meni hyvin, Ajatuskuplan häntämutka varmistui myös häntämutkaksi, jonka takia se tullaan rekisteröimään suoraan ei jalostukseen (EJ) -rekisteriin.

Viikon päästä pennut alkavatkin muuttamaan kaikki omiin uusiin koteihinsa, eli kaikki pennut ovat jo tällä haavaa löytäneet omat kotinsa, joten näihin pentuihin ei kannata enää kyselyä laittaa. Seuraavat Matkatieläiset ovat suunnitteilla aikaisintaan ensi vuodelle, riippuen Naavan terveystuloksista.

Ajatuksenjuoksu ja Naava 17.5.2020

Pennuista yksi, Ajatusmyssy, tutummin vain Myssy, jää meille kotiin kasvamaan ja katsotaan minkälainen persoona siitä kasvaa.

Naavan kanssa menemme myös rally-tokon neljän kerran alkeiskurssille ensi viikosta alkaen! Joten katsellaan mitä siitäkin touhusta meiltä tulee.

Paljon paljon Onnea Naava 2 v.

Pieni musta ketunpoikanen on kasvanut täysi-ikisyyteen, sen täyttäessä tänään kokonaiset kaksi vuotta! Käsittämätöntä kuinka aika menee nopeaan, ja Naavakin on saavuttanut jo iän, jolloin se katsottaisiin jalostuskelpoiseksi. Valtavasti onnea pienelle mustalle sisaruksineen.

Naava 8 viikkoa
Naava 2 vuotta
Naava 8 viikkoa
Naava 2 vuotta

Pentuhaaveet ensi keväälle

Aina ei mene hommat niin kuin suunnittelee. Ruskalla tuli ja meni tärppipäivät, nyt vedellään juoksujen loppuja. Ruska yritettiin astuttaa tärppien aikaan, mutta syystä tai toisesta se ei tällä kertaa ottanut onnistuakseen, joten pentuhaaveita Ruskan osalta katsellaan uudemman kerran sitten ensi keväänä. Ruskalla on yleensä kevään juoksut osuneet maaliskuun loppu puolelle. Nyt voidaan sitten taas panostaa enemmän rally-tokoon tässä välissä.

Mutta Naavankin geenitestit valmistuivat, ja niiden perusteella Naava on kaikkien kolmen (prcd-PRA, Pompen ja DM) osalta terve perimältään. Naava olisi tarkoitus tutkia ensi keväänä luuston osalta, ja sille voidaan alkaa sitä myöden miettimään pentuja mahdollisesti sitten ensi vuoden syksyn juoksuun tai sitten sitä seuraavaan kevääseen (kevät 2021). Tietenkin sillä edellytyksellä, että Naavalla on luustossa myös kaikki sitä myöden kunnossa, että sitä voidaan kasvatuspuuhiin käyttää.

Kesä tuli ja meni

Niin se kesä tulla huristeli ohi ja vuosi alkaa pikku hiljaa kääntymään syksyyn. Viikko enää, niin siirrytään virallisesti syksyn puolelle kun alkaa syyskuu. Kesä kuitenkin meni niin vauhdilla, että päivittäminen jäi vähille, jossei jopa onnettomaksi. Instan puolella toki ollaan kuva päivityksiä tehty, joten niitä kannattaa seurata. Siellä puolella päivittely on aktiivisempaa, tänne kotisivujen puolelle päivitykset tuppaavat tulemaan isommissa ryppäissä kerrallaan. Instagramissa siis matkatien -nimimerkillä meidät löytää.

Etenkin alkukesää vietettiin hyvin hellemäisissäkin säissä, ihan riittämiin sai lämmöstä nauttia. Meillä kesä lähti oikein rytinällä käyntiin ”kesän ilojen” kanssa, kun lenkillä kirjaimellisesti törmäsimme kyyhyn.

Onneksi tällä kertaa selvittiin jokseenkin vain säikähdyksellä, koska Naava selvisi puolen päivän nestetipusuksella ja muutaman päivän kipulääkeannoksilla koko hommasta. Sen verran kuitenkin jäi koirille mieleen, että seuraavan kerran kun kyy nähtiin (valitettavasti meidän pihallamme!!), haukkuivat molemmat sitä turvallisen matkan päästä, pysäyttäen sen niille sijoilleen.

Naava pyörähti kasvattaja-Marjon mukana myös Viron puolella kesän aikana. Tuloksena tällä kertaa Hyvä, kilpakumppaniksi kun osui hyvin valmispakkaus, jolloin Naavan kesken eräisyys korostui.

Molemmat tytöt myös pyörähtivät Tuusulassa näyttelyssä, jossa ruotsalaiselta Sara Nordilta sai tällä kertaa kotiin tuomiseksi myöskin Hyvää. Ruskan kohdalla tämä ei yllättänyt. Se oli pudottanut aivan, siis rehellisesti aivan kaiken karvansa, eikä näin ollen ollut todellakaan missään edustus kunnossa, varsinkaan kun kehässä pyörähti muutama hyvässä karvassa oleva tytteli ennen meitä. Naavan kohdalla myönnän, että H oli ehkä aikamoinen paukku tälläkin kertaa. Toki, Naava on tällä hetkellä hyvin kesken vielä, mutta silti. Tuomarin mielestä sillä oli vuoden aikaan nähden hyvä turkki, mutta siltä puuttui luonnetta. Hänen mielestään meidän lauhkea lammas Naavasta olisi pitänyt saada enemmän irti kehässä. No ei saatu. Molemmat kuitenkin käyttäytyvät varsin mallikkaasti, joten se on hyvä, ja riittää meille. Naava on tälle vuodelle vielä ainakin ilmoitettuna Porvooseen ensi kuussa, katsellaan mitä Unto Timonen sanoo tytöstä tällä kertaa.

Naava käsi myös muutama viikko sitten rokotusten yhteydessä tutkituttamassa silmänsä Apexissa Sari Jalomäellä. Näkimet todettiin terveiksi. Samalla nappastiin geenitestinäytteet, joten niiden tuloksia vielä odotellessa.

Ruskan osalta ollaan odoteltu juoksuja alkavaksi, jotka nyt tiistaina onneksi viimein alkoivat. Ruska on siis tarkoitus astuttaa muutaman viikon sisään, ja toiveissa olisi saada ensimmäiset matkatieläiset maailmaan tämän syksyn aikana.

Naava Virossa

Huhtikuun lopussa Naava lähti Viroon koiranäyttelyreissuun kasvattajan kanssa. Juuri ennen reissua Naava tietenkin aloitti karvanlähdön, sillä oli hieno muhkea karva, joka lähti sopivasti näyttelyä varten pois. Eipä sillä, ei Naava siltikään ollut karvaton.

Lauantaina kansainvälisessä näyttelyssä Naava nappasi itselleen tulokseksi JUN ERI2 SA PN4.

Sunnuntaina Naava sitten pisti kansallisessa näyttelyssä asteen verran paremmaksi: JUN ERI1 SA JUN-SERT JUN-ROP PN3!

Ei siis pahemmin mennyt reissu. Naava kuulemma käyttäytyi oikein nätisti, sai luvan lähteä uudestaankin mukaan. Nyt olisi n. puoli vuotta aikaa kerätä vielä loput junnu-sertit kasaan junnuvalion titteliä varten. 🙂

Naava 14.5.2019

Naava Kouvolassa

Naava kävi pyörähtämässä ensimmäisessä isojen tyttöjen kehässänsä maaliskuun alussa Kouvolassa ryhmänäyttelyn merkeissä. Naava kilpaili siis juniorluokassa ensimmäistä kertaa, tuomarinaan Unto Timonen. Naava sai Erittäin Hyvän, ihan koiran oloisella arvostelulla: ”Hyvän kokoinen, hieman pitkärunkoinen juniori. Hyvä pää. Hyvin kulmautunut etuosa. Hyvät raajat & käpälät. Hyvä ylälinja. Hieman luisu lantio ja alaskiinnittynyt häntä. Hyvä polvi- ja kinnerkulma. Hyvä turkki. Kevyt sivuliike. ” Naava oli myös luokkansa 5 koirasta 4, edelle menivät ERIn saaneet ja Naava oli EH:n saaneista tällä kertaa parempi.

Naava käyttäytyi oikein mukavasti, odottelimmekin kasvattajaluokkaan asti, koska Vanilla’s Honey:ta oli paikalla kasvattajaryhmän verran, vähän ylikin, ja jännättiin, että osallistutaanko vielä siihen. Koska kaikki paikalla olleet saivat ERIä ja EHta, päätettiin Naava jättää ryhmän ulkopuolelle, koska se on ulkonäöltään hyvin muista erottuva. Itse pääsin esittämään ihanan Nipa-herran kasvattajaryhmässä.

Vuosi 2018

Vuosi 2018 on jo muutama viikko sitten taputeltu kasaan, ja on ehkä hyvä vielä yrittää hieman palata siihen, ja koota se kasaan. Viime vuosi oli blogikirjoittelun osalta aika huono vuosi, monta hyvää ideaa kirjoittemiselle oli, mutta motivaatio tuntui olevan kadoksissa.

Vanha jengi vielä viimisiä kertoja koossa, tammikuu 2018

Viime vuosi alkoi Ruskan epämääräisellä kipu”kohtauksilla”, jonka seurauksena se tuli kuvattua lonkkien (B/C), kyynärien (0/0) ja selän (LTV2, VA0) osalta. Loppujen lopuksi syyksi selvisi kuitenkin polvesta, tarkemmin nuljuluusta irronnut pieni, 5mm kokoinen pala. Toipuminen vei tovin, mutta nyt ollaan saatu jo vihreää valoa sen osalta fyssariltakin.

Viime kevät ja kesä oli koirarintamalla aika raskasta aikaa, kun kahdesta tärkeästä piti luopua, Somasta sekä Kivasta. En tiedä kumpi kirpaisi loppujen lopuksi enemmän: siitä ensimmäisestä omasta luopuminen ja vai Kivasta, jonka aika oli lähteä liian nuorena, mutta kuitenkin oikeaan aikaa (ellei jopa liian myöhään). Toki koira-arkeen kuului myös iloja, kun laumaan tepasteli Naava (Vanilla’s Honey Unbelievable), tuo pieni, vale-bordercollieksikin nimetty veikeä tapaus. Naava on ollut kaikkea sitä, ja vielä enemmänkin, mitä olen siltä odottanut.

Loppu kesästä ja syksyllä sitten taas vähän aktivoiduttiin. Toki keväällä pyörähdettiin Ruskan kanssa Siilinjärvellä erkkarissa Hyvän arvoisesti. Kesällä Ruska kävi testissä karhulla, ja sen tulos ehkä oli itselleni hieman pettymys, koska toivoin siltä enemmän. Mutta loppujen lopuksi sekin oli hyvin Ruskamaisesti toimittu. Samalla kun Naava sai 16viikkoisen rokotteensa, peilattiin Ruskan silmät, 2 vuoden iässä. Eläinlääkäri Sari Jalomäki totesi, että Ruskalla on molemmissa silmissä puutteellinen kyynelkanavan aukko. Jalostukseen tämä ei vaikuta, mutta asettaa vaan taas vähän rajoituksia urokselle.

Lokakuussa pyörähdeltiin Jämsässä erkkarissa molempien tyttöjen voimin. Naava oli muihin kisakavereihin nähden hyvinkin valmis tyttö, vaikka ikää oli vasta 5kk, ja jäi näin ollen jonon hännille. Ruskan kanssa sen sijaan saavutettiin omasta mielestä voitto, kun se sai Erittäin Hyvän. Naava kävi myös Lahdessa samassa kuussa pentunäyttelyssä, mutta silloinkaan ei palkintosijoille ylletty, mutta aivan koiran näköinen arvostelu saatiin.

Marraskuussa Ruska kävi sitten luonnetestissä, saaden +80p. eli hyväksytyn tuloksen. Testitulos oli hyvin Ruskan näköinen, eikä suurempia yllätyksiä tullut. Odottelen luonnetestin videomateriaalia vielä.

Loppu vuosi vietettiinkin sitten rally-tokoa treenaillen. Ruska osaa, kunnes se päätti ettei se enää osaakaan. Naava taas tuntuu olevan luonnon lahjakkuus.

Tämä vuosi tuo toivottavasti tullessaan helpostusta arjen kiireeseen, ja tunteeseen, että yliopisto-opinnot haukkaavat mukanaan. Tarkoituksena olisi myös kiertää muutamassa, ainakin lähialueen näyttelyssä sekä uusinta kuvata Ruska lonkkien ja selän osalta sekä tutkituttaa polvet. Uusinta kuvien jälkeen voi sitten tehdä lopulliset päätökset sen mahdollisesta jalostuskäytöstä tulevaisuudessa. Naavan kanssa harjoitellaan ja jatketaan yhteiseloa.